Miksi tarvitsemme Uuden Ajan Koulun nyt ja mitä on luvassa syksyllä?

Haastattelimme Uuden Ajan Koulun hallituksen puheenjohtajaa Leena Fredrikssonia syksyn suunnitelmista. Miksi kotiopetus yleistyy ja millainen on Uuden Ajan Koulun visio luonnollisemmalle oppimistavalle?


Yhä useampi valitsee kotikoulun


Kotiopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut jo vuosia, mutta kiihtynyt entisestään korona-aikana. Tilastokeskuksen mukaan kotiopetuksessa oli vuonna 2020 yhteensä 501 peruskouluikäistä lasta, mikä kuvastaa 15 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Opetushallituksen päivittyvän tilastopalvelun lukujen perusteella kasvu on jatkunut jopa voimakkaampana lukuvuonna 2021–2022. Sama trendi näkyy myös maailmalla.


Mistä kotiopetuksen kasvava suosio mielestäsi oikein kertoo?


– Oltuani laajasti tekemisissä erilaisten oppilaiden, perheiden ja opettajien kanssa, minulle on syntynyt oma käsitykseni siitä, minkä takia lapsia otetaan kotikouluun. Näen, että taustalla on kolme pääsyytä. Ensinnäkin taustalla voi olla syinä perheen omat näkemykselliset erot tai vakaumus, minkä takia lasta halutaan opettaa kotona.

Viimeaikaisen kasvun takana näyttäisi kuitenkin olevan myös laajemmin heikkoon kouluviihtymiseen liittyviä asioita. Kyseessä voi olla ihan koulukiusaamista tai sitten tarkkaa syytä huonolle ololle koulussa ei välttämättä osata edes nimetä. Lapsella on esimerkiksi kavereita ja kaiken pitäisi periaatteessa olla hyvin, mutta jostain syystä lapsi ei voi koulussa tarpeeksi hyvin tai ei halua mennä kouluun ollenkaan. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi isot ryhmäkoot, jotka tekevät keskittymisestä haastavaa ja vaikeuttavat henkilökohtaisen vuorovaikutuksen saamista.

Kolmantena syynä näen nimenomaan reaktion viime vuosien poikkeustilanteeseen. Moni vanhempi on kokenut, että kouluympäristö on viime aikoina muuttunut tosi kummalliseksi. Olen saanut paljon yhteydenottoja painostukseen liittyen maski- ja rokotusasioihin, jota monet lapset ovat joutuneet kokemaan koulussa.


Miksi koet että juuri nyt on otollinen aika Uuden Ajan Koululle?

– Nykyisessä koulusysteemissä on paljon hyvää ja sellaista, mistä voimme olla kiitollisia. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin saaneet minut vielä enemmän ajattelemaan sitä, kuinka hyvinvoiva tämä meidän systeemimme lopulta oikein on. Terve kyseenalaistaminen tuntuu kadonneen. Monet aikuisetkin ovat sitä mieltä, että kun käskyt tulee ylhäältä, niin emme me voi asioille mitään – on pakko vain noudattaa. Onko tämä sellainen ajattelumalli, johon haluamme kasvattaa lapsemme?

Toinen surullinen suuntaus on se, että pieniä kyläkouluja lakkautetaan ja uudet koulut rakennetaan valmiiksi suuriksi laitosmaisiksi rakennuksiksi. Ryhmäkoot kasvavat ja opettajilla on hirveästi enemmän huolehdittavaa kaikesta muusta kuin itse opetuksesta.

Muun muassa näiden syiden takia olen tehnyt päätöksen, että jatkan oman tyttöni opetusta kotikoulussa Uuden Ajan Koulun ryhmässä ensi syksystä lähtien. Myös pitkaaikainen haave yhteisöllisemmästä elämisestä sellaisten ihmisten kanssa jotka tuntuvat perheeltä, on ohjannut tähän suuntaan.

Uuden Ajan Koulun tavoitteena on pyrkiä herättämään henkiin kyläkoulukulttuuria mutta uudenlaisessa hengessä. Tarkoitus ei ole siis palata ajassa taaksepäin. Nykyajassamme on paljon hyvää ja sellaista mitä voimme hyödyntää, mutta niin, että esimerkiksi tietokoneet ja laitteet palvelevat meidän tarpeita eikä toisinpäin.

Mitä muita huonoja puolia näet nykyisessä koulukulttuurissa?

– Tietyllä tavalla jo pelkästään se, että olen vienyt lapseni aamulla kouluun tai päiväkotiin - vieraaseen paikkaan, vieraiden ihmisten kanssa - ja jatkanut itse toiseen laitokseen töihin on aina tuntunut ristiriitaiselta. Olen tuntenut, että siinä on aina ollut jotain epäluonnollista. Mielestäni paljon luonnollisempi tapa olisikin se, että itse opetan lastani hänelle tutussa ja sopivassa ympäristössä.

Monesti lapset menevät kouluun innoissaan ja täynnä uteliaisuutta, mutta sitten tajuavatkin, että koulussa pitää istua tosi paljon paikallaan ja opetella asioita ulkoa. Nykykoulu esimerkiksi perustuu edelleen paljon kirjoista ulkoa opettelemisen, vaikka se ei kaikissa asioissa se ei ole paras oppimiskeino. Ulkoa opettelu kuormittaa aivoja ja muistikapasiteettia ilman että asiat välttämättä menevät pitkäaikaiseen muistiin. Usein opitut asiat unohdetaankin heti kokeen jälkeen. Lapsia kiinnostaa enemmän arvosanat eikä se, ovatko he oikeasti oppineet jotain. Moni joutuu myös hidastamaan omaa oppimistahtiaan. Näin lasten uteliaisuus pikkuhiljaa kuihtuu.

Miten lasten luontaista uteliaisuutta ja oppimishalua voisi pitää paremmin yllä?

– Uskon, että oppiminen on mahdollista hoitaa luonnollisemmalla tavalla. Meillä meidän pitää vaan palauttaa itsemme takaisin luonnollisuuden tilaan. Voimme opetella suuren määrän opetussuunnitelman asioista käytännöllisemmin ja oman uteliaisuuden kautta. Yhtenä esimerkkinä, meillä voisi olla pihalla oma kanala. Ensin se pitäisi saada perustettua, minkä jälkeen kanoja pitäisi hoitaa, jotta saisimme siitä munia omaan käyttöömme. Kanalan hoidon kautta pystymme oppimaan monen eri oppiaineen asioita: ympäristöoppia, maantietoa, biologiaa. Tekemiseen voisi myös helposti yhdistää matematiikkaa ja kotitaloutta.

Haluaisin myös pystyä opettamaan lapsilleni enemmän sellaisia taitoja mitä vanhemmillamme ja isovanhemmillamme oli, kuten viljelyä, kalastusta ja perinteisten työkalujen tekemistä. Näitä ei kauheasti nykyisessä koulumaailmassa pysty oppimaan. Tällaiset taidot myös auttaisivat meitä selviämään kriisin sattuessa. Oleellista on myös, että lapsen oma perhe on mukana koulupäivissä niin paljon kuin se on mahdollista. Koulua ei niin jyrkästi tarvitsisi mielestäni erottaa tavallisesta elämästä vaan sovittaa niitä yhteen.

Ensimmäiset kasvokkain kokoontuvat ryhmät alkavat syksyllä

Ensimmäinen Uuden Ajan Koulun kasvokkain kokoontuva kotikoululaisten ryhmä aukeaa Sipooseen ensi syksynä. Tilaksi on valikoitunut paikka, jonka läheisyydestä löytyy mm. iso puutarha, viljelysmaa ja hevostalli ja melonta- ja kiipeilypaikat. Osana päivistä ruoka on mahdollista valmistaa itse paikan päällä. Ryhmässä ei ole varsinaisia oppikirjoja käytössä, vaan opetussisällöt voidaan opitaan pääsääntöisesti muilla tavoin.

Ykkösluokan lisäksi Sipoossa ja sekä Lahdessa aukeavat kerran viikossa kokoontuvat kotikouluperheille suunnatut ryhmät. Niissä pääsee osallistumaan ohjelmaan Uuden Ajan Koulun teemalla sekä tutustumaan muihin kotikouluperheisiin. Tapaamisiin voi tulla minkä ikäisten lasten kanssa tahansa. Kokoontumisissa voi myös suoraan saada apua tehtävien tekoon. Jos esimerkiksi lapsi opiskelee kotikoulussa ja oma vanhempi ei ole osannut opettaa jotain, ryhmästä voi saada tukea tällaisiin tilanteissa.

Lisäksi syksyllä alkavat verkkokurssit ykkösluokkalaisille ja kolmosluokkalaisille, joten myös muualla asuvilla on mahdollista toteuttaa Uuden Ajan Koulua. Verkkokurssit on tarkoitettu kotikoulun tueksi ja ne koostuvat viikoittain aukeavista tehtäväpaketeista. Myös viime lukuvuonna pilotoitu eskariverkkokurssi jatkuu syksyllä.

Ilmoittautuminen syksyllä 2022 alkaviin ryhmiin on käynnissä.

Viimeinen ilmoittautumispäivä fyysisesti kokoontuviin ryhmiin on 1.8.2022.

Verkkokursseille on mahdollista ilmoittautua myös kesken lukuvuoden.



Haastattelijana Binta Darboe